Sähkön hinta talvella: miksi pörssisähkö kallistuu ja miten varautua

Kulutus kasvaa pakkasella

Talvella sähköä tarvitaan lämmitykseen, valaistukseen ja kaukolämmön tuotantoon. Energiateollisuuden mukaan tammikuussa 2026 sähköä käytettiin 9,6 terawattituntia, noin 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja aiempi kuukausiennätys vuodelta 2010 rikkoutui. Syinä olivat poikkeuksellisen kylmä sää, sähkölämmitteisten kotien kulutus ja kaukolämpöä tuottavat sähkökattilat.

Fingridin mukaan Suomen sähkönkulutuksen ennätys, 15 609 megawattia, mitattiin torstaina 8.1.2026 kello 17–17.15, kun kulutuksella painotettu lämpötila oli noin –20 astetta. Kun kulutus on huipussaan, kalliimpiakin tuotantolähteitä tarvitaan, ja se nostaa hintaa.

Tuulivoima ratkaisee paljon

Tuulivoiman osuus on kasvanut nopeasti. Energiateollisuuden ennakkotietojen mukaan tuulivoimaa tuotettiin vuonna 2025 yhteensä 22,1 terawattituntia, mikä oli 26,1 prosenttia Suomen sähköntuotannosta, ja kapasiteettia oli vuoden lopussa 9 433 megawattia. Tuulisina päivinä sähkön hinta on usein lähellä nollaa.

Talven ongelma ovat kovat pakkaset korkeapaineen aikana, jolloin tuulee usein heikosti. Energiateollisuuden mukaan tammikuun 2026 lopulla korkeapaine toi tuulettoman pakkasjakson, ja sitä paikkasi yhteistuotantolaitosten sähkö, jonka tuotanto kasvoi 46 prosenttia. Kun kylmä ja tyyni sää osuvat yhteen, hinnat nousevat herkimmin.

Voimalaitosten huollot ja viat

Suuren voimalaitoksen huolto tai yllättävä vika vähentää tarjontaa ja voi nostaa hintaa nopeasti. Pohjolan Voiman puolivuosikatsauksen mukaan Olkiluoto 3:n vuosihuolto siirtyi vuonna 2026 keväältä syksyyn. Huoltojen ajoitus kannattaa huomioida, kun seuraat hintoja, mutta yksittäisten laitosten tilanne voi muuttua nopeasti.

Fingridin 24.9.2026 julkaiseman talviarvion mukaan sähköjärjestelmä kestää yhden suuren voimalaitoksen tai rajajohdon vian ilman, että sähkön riittävyys vaarantuu. Fortum aikoo palauttaa Meri-Porin hiilivoimalaitoksen tilapäisesti markkinoille alkuvuonna 2027.

Siirtoyhteydet ja tuonti

Suomi ei pysty kaikkein kylmimpinä päivinä tuottamaan kaikkea tarvitsemaansa sähköä itse. Fingridin talviarvion mukaan hyvin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä kulutus voi olla noin 15 200 megawattia, kun kotimainen tuotanto kattaa enintään noin 12 000 megawattia. Noin 3 200 megawattia on tuotava Ruotsista ja Virosta, mikä edellyttää siirtoyhteyksien normaalia toimintaa.

Energiateollisuuden mukaan tammikuussa 2026 sähköä tuotiin Ruotsista 1,7 terawattituntia, lähes kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin, ja nettotuonti kattoi noin 12 prosenttia kulutuksesta. Jos rajajohto on vikaantunut tai huollossa, tuontikapasiteetti pienenee ja hinnat voivat erota naapurimaista selvästi.

Mitä toteutuneet hinnat kertovat

Pohjolan Voiman puolivuosikatsauksen mukaan Suomen aluehinnan keskiarvo oli tammi–kesäkuussa 2026 71,1 euroa megawattitunnilta eli noin 7,1 senttiä kilowattitunnilta ilman arvonlisäveroa. Vuotta aiemmin vastaavan jakson keskiarvo oli 38,6 euroa megawattitunnilta. Fingridin mukaan kulutusennätyksen hetkellä 8.1.2026 vuorokausimarkkinan hinta oli 92,4 euroa megawattitunnilta.

Luvut ovat toteutuneita, eivät ennusteita. Tulevan talven hinta riippuu säästä, tuulisuudesta ja voimalaitosten ja rajajohtojen käytettävyydestä. Fingrid arvioi riittävyyden olevan samalla tasolla kuin viime talvena, jos suurilta vioilta vältytään.

Arvonlisävero ja sähkölasku

Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia 1.9.2024 alkaen, ja sitä sovelletaan sähköön. Pörssihinnat ilmoitetaan yleensä ilman veroa, joten kuluttajan maksama energian hinta on noin neljänneksen korkeampi. Esimerkiksi 10 sentin verottomasta kilowattituntihinnasta tulee arvonlisäveron kanssa 12,55 senttiä. Laskuun tulevat lisäksi myyjän marginaali, sähkövero ja siirtomaksu, joita käsitellään Sähkönhintatutkan muissa oppaissa.

Näin varaudut talveen

Fingridin mukaan korkeat hinnat kannustavat siirtämään kulutusta pois vaativimmilta tunneilta. Vuorokausimarkkinoilla on 1.10.2025 alkaen käytetty 15 minuutin kaupankäyntijaksoa, joten pörssisähkön hinta vaihtelee varttitunneittain. Fingridin maksuton Tuntihinta-sovellus näyttää seuraavan päivän hinnat noin kello 14.30 jälkeen ja voi hälyttää, kun hinta ylittää asettamasi rajan.

Ajoita pyykinpesu, astianpesu, sähköauton lataus ja lämminvesivaraajan lämmitys edullisille tunneille.
Vältä suurinta kulutusta pakkasaamuina ja alkuillasta, jolloin kulutus on usein huipussaan.
Seuraa omaa kulutustasi Fingridin Oma Datahub -palvelussa.
Vertaa sopimuksia Energiaviraston sahkonhinta.fi-palvelussa ja harkitse, sopiiko pörssisähkö vai kiinteä hinta omaan tilanteeseesi.
Jos sähkölaskun maksaminen tuottaa vaikeuksia, ota yhteyttä myyjään ajoissa.

Usein kysyttyä

Miksi pörssisähkö on talvella kalliimpaa kuin kesällä?

Kulutus kasvaa lämmityksen vuoksi, ja kylminä päivinä tuulee usein heikosti. Lisäksi tuonti ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat tarjontaan. Kun kysyntä on suurta ja tarjonta niukkaa, hinta nousee.

Paljonko sähkö maksaa tänä talvena?

Tulevaa hintaa ei voi tietää etukäteen. Toteutuneena vertailukohtana Suomen aluehinnan keskiarvo oli tammi–kesäkuussa 2026 71,1 €/MWh ilman arvonlisäveroa Pohjolan Voiman mukaan.

Lasketaanko sähköstä arvonlisävero 25,5 %?

Kyllä. Yleinen arvonlisäverokanta on ollut 25,5 % 1.9.2024 alkaen, ja se lisätään energian hintaan, siirtoon ja sähköveroon.

Sähkönhintatutka kokoaa aiheen luvut, määräajat ja palvelut yhteen. Avaa Sähkönhintatutka →

Valmiit työkalut

Sähkösopimusten vertailulaskuri · Pörssi- ja kiinteähintaisen sopimuksen vertailu omalla kulutuksella

Lähteet

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.